Millainen äiti olet?

Löysin ihanan Korinnan blogista tälläisen kyselyn että "Minkälainen äiti olet?" ja ihan uteliaisuuttani päätin sen tehdä. Tiedän ettei tää nyt ihan blogin teemaan sovi, mutta ei haittaa.

Minkälainen äiti olet? 

Ehdoitta rakastava, en osaa kuvitella yhtäkään asia mikä vois muuttaa mun rakkautta Oliveria kohtaan. Mun on vaikee ajatella sellasia kasvatuksellisia asioita kun ei tollasella alle yksi vuotiaalla niitä ihan kauheasti ole. Mutta Oliver tullaan kasvattamaan tiukalla kurilla ja rakkaudella. Toivon että meidän välit olisi aina läheiset ja että Oliver voisi puhua mulle ihan kaikesta mitä mieleen tulee. 

Eroaako se paljon siitä minkälainen äiti ajattelit olevasi ennen lapsia? 

Ei oikeastaan. En ole ikinä oikein ajatellut sitä millainen äiti musta tulee. Mutta siitä mä olen aina ollut varma että vaikka mikä olisi, rakastaisin lastani/lapsiani ehdoitta.

Mitä luulet, että muut ajattelevat sinun kasvatustavoistasi? 

No uskon että ulkopuoliset ainakin arvostelevat mua siitä että olen saanut lapsen "niin nuorena". Mutta uskon että mua pidetään varmasti ainakin ihan ok äitinä (toivon ainakin niin). Kyllä varmaan mun valitsemissa kasvatusmenetelmissä on muiden mielestä vikoja. Mutta ei kukaan voi kaikkia miellyttää.

Mitä sinun pitäisi mielestäsi tehdä toisin? 

No vaikka mitä voisi tehdä toisin. Mutta varmaan suurin mitä haluaisin tällä hetkellä muuttaa on se että oltaisiin alusta asti tehty Oliverin ruuat itse. Yritettiin aluksi tehdä ruuat itse mutta Oliver melkein heti lopetti niiden syömisen. Tällä hetkellä meillä ei yksinkertaisesti riitä aika Oliverin ruokien erikseen tekemiseen. Mutta ehkä siiten kun hän täyttää vuoden ja saa rueta syömään täysin samaa ruokaa kuin me.

Mitä teet mielestäsi oikein? 

Mä uskon että teen sen oikein, että teen niinkuin koen Oliverille olevan parhaaksi. Mua on hirveästi kritisoitu siitä että Oliver ei käytä vaatteita, mutta kun mä itse tiedän sen että jos me topataan Oliver sillä tulee vaan superkuuma. Tähänkin voisin lisätä sen ehdottoman rakkauden.

Oletko varovainen äiti? Annatko lapsen kokeilla esimerkiksi kiipeämistä hyvillä mielin vai estätkö toiminnan? Oletko hankkinut turvalukkoja kaappeihin, pistorasioihin suojat tai portteja rappusiin tai joihinkin oviin? Perustelut vastauksiin.

Olen tietyssä suhteessa varovainen äti. Kyllä mä annan Oliverin jonkun verran kiipeillä ja tutkia paikkoja ihan itse, mutta tottakai seison vieressä katsomassa että kaikki on hyvin. En mä  nyt tietenkään tahdo ehdoin tahdoin että hän loukkaa. Meillä ei ole kaapeissa turvalukkoja, koska en koe niitä tarvittavan. Pistorasioissa on suojat ihan varmuuden vuoksi, ne pienet sormet kuitenkin ovat ihan superehtivät ja mä en kuitenkaan ihan 24/7 pysty vahtimaan Oliveria. No portteja meillä ei ole mutta ei tähän asuntoon olisi mitään järkeä laittaakkaan. Jos meillä olisi rappuset niihin laittaisin kyllä turvaportit siihen saakka ainakin että Oliver oppisi kävelemään rappuset turvallisesti itse.

Miten toimit seuraavassa tilanteessa: lapsi huutaa kaupassa pää punaisena ja makaa kaupan lattialla, kun et suostu ostamaan jotain tiettyä juttua mitä lapsi haluaa. Annatko olla? Heittäydytkö itsekin maahan? Keskusteletko aiheesta? Annatko periksi? Mitä ajattelet muiden kaupassa asioivien katseista ja huokailuista?
Apua tuntuu hirmu kaukaiselta miettiä tälläistä tilannetta. Mutta veikkaisin että yrittäisin suhtautua tilanteeseen mahdollisimman tyynesti. Asiasta joko keskusteltaisiin tai sitten tekisin jotain jolla yrittäisin saada lapsen hämmentymään. Mulle ainakin tulee joka kerta kun Oliver suuttuu kaupassa ihan hirmu huono omatunto. Tuntuu että jokainen katsoo ja ajattelee että toi on ihan surkea äiti. Kyllä yrittäisin sellaisen tilanteen selvittää mahdollisimman nopeasti ja rauhallisesti.

Miten teidän perheessä suhtaudutaan herkkuihin? (Karkit, jäätelö, limut, sipsit, roskaruoka…) 
Tä on sellanen juttu mistä meinaan olla todella tiukka ja asia joka saa mun kukkatäti puolen nousemaan oikeen urakalla. Mä en oikeen kestä sitä vanhempien tyyppiä kun tukee lapsen täyteen kaiken maailman roskaruokaa heti kun vain saa. Pyrin itse pitämään Oliverilla mahdollisimman pitkään täysin herkuttoman ruokavalion. Ja ei me mitään karkkia sipsiä yms. anneta ennenkuin Oliver niitä itse rupeaa pyytämään. Jäätelö on mun mielestä asia ihan erikseen, mutta sitäkin ihan enintään kerran viikossa. Sitten kun Oliver rupee karkkiapyytämään aloitetaan hedelmäkarkeilla ja superpienillä annoksilla.

Onko lapsillanne tarkat rytmit? Ruoka, uni yms. Perustelut vastaukseen. 
Tällä hetkellä Oliverilla on suhteellisen tarkat rytmit. Mutta koen että alle 1 vuotiaalle rytmit ovat todella  tärkeät. Mä ainakin koen olevani sellainen ihminen että toimin paremmin kun mulla on tietty rytmi minkä mukaan elän. Uskon että se on kenelle vaan hyvä.

Mitä luulet ja toivot että lapsesi ajattelevat aikuisena kasvatustaidoistasi? 
Toivon todella kovasti että Oliver pitäisi meitä hyvinä vanhempina. Mä olen ainakin supertyytyväinen siihen millainen mun äiti on ollut ja toivon itse voivani olla lähellekkään yhtähyvä äiti Oliverin mielestä.

Mitä kasvatustapoja olet kopioinut omilta vanhemmiltasi? 
Jotenkin vaikea mennä tässä kohtaa sanomaan, kun en yhtään muista miten mua on kasvatettu 1 vuotiaana. Mutta ainakin sen olen että lapselle näytetään että siitä välitetään ja että häntä rakastetaan aina.

Ulkoiletteko päivittäin? 
Ei me välttämättä päivittäin. Sää täällä on kuitenkin niin vaihtelevaa ja arvaamatonta, enkä mä ainakaan halua kävellä tuolla kaatosateessa. Enkä kyllä usko että Oliverkaan siitä tykkäisi. Mutta luin jostain jutun että nykyään sisäilma on niin hyvälaatuista ettei jokapäiväinen ulkoilu ole pakollista. Pyritään kumminkin siihen että joka päivä käytäisiin ulkona vähintään keinumassa.

Paljon lapsesi saa katsoa telkkaria päivässä ja käyttää esimerkiksi tablettia? 
Tääkin on meille vähän kaukaista, mutta sitten kun tulee ajankohtaiseksi niin sitten Oliver saa tietyn ajan katsoa telkkaria kerrallaan, mutta ei päivittäin. Ja no mun mielestä tabletti ei oo lapsille tarkotettu.  Ehkä vähän vanhempana mut ei must kyl alle 3-vuotiaana. Tässä taas mun kukkahattu ilmestyy.

Miten näytät tunteita jälkikasvullesi? Niin positiiviset kuin negatiivisetkin. 

Mun mielestä tunteet pitää näyttää, mä en tykkää sellasesta et lapsille esitetään et kaikki on vaan hyvin. Musta niitä suurimpia riitoja ei saa näyttää lapselle, mutta kyllä pienet riidat kuuluu.
Mutta jos tässä tarkoitetaan että miten näytän tunteet mun lapselle? No voisihan ne paremmin näyttää, Välillä vaan ei jaksa ja menee hermo ihan totaalisesti, sille ei voi mitään. Kaikilla menee joskus hermo, mutta mun teoria on se että pyrin siihen että Oliverille en huuda. Ja enpä ole Oliverille kun pari kertaa ääntä korottanu kunnolla.

Tehkää tekin ihmeessä tää kysely, tä pistää miettimään asioi aika uudella tasolla.

"Kosinta"

Kosinta on yleensä joku tosi hieno juttu mitä mies on suunnitellut pitkään ja mikä toteutetaan jäätävän spektaakkelin tapaisesti. Sitä sitten kerrotaan kaikille tutun tutun tutuille ja itketään sitä vaahtokarkkiromantiikan määrää.

No joo tälläne siirappihöttö ei oo yhtään meijän juttu, joten meidän "kosinta" oli pikkasen erillainen. Mehän ei siis olla kihloissa koska me ei kumpikaan nähdä kihloihin menemisessä mitään järkeä. Menee vaan turhaa rahaa kun pitää ostaa sormuksia sun muita. Joten mitä kävi silloin kun päätettiin että mennään naimisiin? No tätä tarinaa ei kovin moni tiedä mutta tässä se tulee.

Kun mä olin raskaana mulla oli samaan aikaan murtunut kylkiluu, eli mä makasin kaikki päivät sängyssä kotona. Eli suomeksi sanottuna mulla oli ihan supertylsää. No rupesin siinä tylsyyden keskellä suunnittelemaan mun "unelmahäitä". Sitten aina näytin mun suunnitelmi Mikolle ja sillattis.

Tätä jatkui jonkun aikaa kunnes kesän loppupuolella oltiin oltu koko päivä rannalla ja kun tultiin takasin kotiin mä olin suihkussa ja miko istui vessassa, ja mä vaan kysyin  et mennänkö ens kesänä naimisiin. Miko sanos et mennään vaan ja no siit se sit lähti.

Miten muita on kosittu? 

Kuva / weheartit

Hääbiisin valinta

Musta hääbiisin valinta on musta todella tärkeä juttu. Mulle ainakin biisin valinta on vaikea ja pitkä prosessi. Meille tärkeitä kriteereitä biisin valinnassa oli että biisi on omaperäinen, meidän tyylinen ja sellainen mitä ei ole joka toisissa häissä.

Meillä ei ole sellaista romanttista meidän biisiä koska meidän biisi on Samuli Putron - Olet Puolisoni Nyt. Ja varmaan jokainen joka vähääkään tätä biisiä tietää, voi sanoa että biisi ei ole kyllä sellainen häätanssi biisi. 

Mutta ajattelin listata muutaman biisin jotka sopivat hyvin häätanssi biiseiksi, mutta mitkä ei meille sopinut ihan juuri niiden liiallisen käytön takia. 

John Legend - All Of Me  

Christina Perri - A Thousand Years  

Ed Sheeran - Thinking Out Loud  

Bruno Mars - Just The Way You Are  

Oasis - Wonderwall

Kaikki on kauniita biisejä sitä mä en kiistä, mut must jokaikinen näist biiseist on jo aivan liian käytetty. Ja mä ainakin haluun muistaa mun hääpäiväst jonkun paljon erikoisemman kappaleen. 

Meidän hääbiisi on siis jotain todella erikoista ja oikeestaan aika tuntematon kappale. Kerron tästä lisää sitten häiden jälkeen.

Mikä biisi on/oli teidän hääbiisi? 

Alkoholittomat häät?

Oon tässä muutaman kuukauden ajan pähkäillyt että halutaanko me tarjota häissämme alkoholia? Ensin ajattelin että pelkkä alkumalja, sitten mietin että ei ollenkaan, sitten mietin että kaikille ruuan kanssa 1 tai 2 olutta tai siideriä. No loppujen lopuksi tulin sitten siihen tulokseen että kyllä meille tulee alkoholittomat häät.

Miksi meille sitten tulee alkoholittomat häät? No suurin syy on se että kumpikaan meistä ei oikein tykkää juoda alkoholia. Mä en oikeesti vaan tykkää minkään alkoholien mauista ja Mikolle ei vaan maistu juominen. Ja mä haluan että meidän häät on meidän näköset ja meistä alkoholi ei kuulu meidän häihin.

Tiedän nyt jo että kun osa vieraista saa tietää että häämme ovat alkoholittomat, keskustelua varmasti syntyy. Mutta me ollan tästä nyt jo niin paljon keskenämme väännetty, että tämä päätös on ja pysyy. Jonkun mielestä meidän häistä voi tulla tylsät mutta kyllä me aijomme kaikkemme tehdä että kaikilla olisi hauskaa, ilman alkoholiakin.

Onko muita jotka järjestävät häänsä ilman alkoholia?

Juhlapaikat Turun alueella

Hääpaikka on tärkeä osa hääpäivää. Ja mua ainakin harmitta että Turun seudulla melkein jokainen hääpaikka on todella maalaisromanttinen tai latomainen. Meillä toiveena oli moderni ja pelkistetty hääpaikka. Mutta niitä ei tosiaan hirveän montaa löydy, joten tästä olimme valmiita luopumaan. 

(PS. pääkaupunki sedulla asuvat on todella onnekkaita, Helsingissä on monia kymmeniä upeita moderneja hääpaikkoja ! Olen kateellinen)

Mutta mitkä meille oli sitten ne kriteerit millä perusteella hääpaikkoja haettiin? 

No jos täydellistä hääpaikkaa mietitään, se olisi ollut moderni mielellään valkoinen tila jossa ruoka tulee tilan kautta ja että tilasta olisi mahdollista ostaa halutessaan alkoholia.

Tässä listaan meistä hyviä hääpaikkoja ja niiden hyviä ja huonoja puolia, toivottavasti näistä on edes jollekkin hyötyä :-)

Kultaranta Resort: Kivinavetta (Naantali)

Tämä paikka meillä on ollut varattuna jo marraskuusta 2014 alkaen. Mutta jotenkin mitä enemmän olemme käyneet juttelemassa paikan päällä, sitä vaikeammaksi asioiten hoitaminen on ruennut. Jotenkin tuntuu että heille tärkeintä on vain että saavat meiltä mahdollisimman paljon rahaa. Ja jotenkaan meidän toiveita ja ideoita ei kuunneltu tarpeeksi. Oli myös aivan selvää että meidän häiden alkoholittomuus oli heille jonkin sortin ongelma. 

Mutta suurin ongelma tässä paikassa meille ainakin on että, kivinavetan terassilla on Heineken haus. Joka on pieni ulkobaari josta saa esim. pizzaa ja alkoholia. Ja nyt viimeisimmässä palaverissa joka käytiin juhlapaikassa selvisi että terassi tulisi olemaan kaikille avoin. Eli muutkin kun häävieraat saisivat pyöriä ihan muutaman metrin päässä meidän hääjuhlasta. En ymmärrä kuka muka pitisi tätä hyvänä ideana? No joo etsimme siis nyt uutta hääpaikkaa.

 Manilla (Turku)

Tätä paikkaa en ole nähny sisältä mutta kuvissa tämä on todella upean näköinen. Tykkään tästä rosoisesta vaikutelmasta mikä tästä paikasta tulee. Aivan upea. 

Tämä oli meidän hääpäivänä varattu mutta muutenkin huonoja puolia oli että ruoka ja alkoholi olisi pitänyt hommata itse. 

 Aboa Vetus Ars Nova: Aula Cafe (Turku)

Tätäkään en oo livenä nähnyt, mutta kuvien perustella tämä vaikuttaa erittäin potentiaaliselta vaihtoehdolta. Tykkään tässä isoista ikkunoista jotka tuovat tilaan kauniisti luonnonvaloa. Käsittääkseni paikalla on A-oikeudat ja jonkun sortin baari ja ruoka toimitetaan cateringina Tintåsta. Tilavuokrakaan ei ole mikään päätähuimaavan suuri.

Logomo (Turku)

Tä ois täydellisin hääpaikka ikinä, oikeesti. En niinku kestä. Aina ku katon näit kuvii mun sydän sulaa ihan pikkasen. Oikeesti niin täydellistä. Noi isot upeet ikkunat ja super valosa tila, moderni mutta kuitenkin jotenkin karu tila. Ja noi pyöreet pöydät, ne on oikeesti ihan loistava keksintö. 

Tä ois muuten aivan tyädellinen mut yli 2000 euron tilavuokra ei ainakaan ihan meijän budjettiin sovi. 

Submarina (Turku)

Tätäkään paikkaa en oo livenä nähny. Mut kyl tä ainaki kuvissa näytti tosi uppelta. Ja oikeesti en tiiä miten voin rakastaa noit vaaleenpunasii tuolei niin kovasti. Oikeesti niin söpöt. Submarinassa on meijän kannalta huonoi puolia se että ruoka ja alkoholi olisi pitänyt itse hommata. Myöskin liian keskustassa oleva sijainti ei ollut meidän mieleemme. Muuten aivan upean näkönen.

Tammiston Tila (Naantali)

Tää on hääpaikka joka on täl hetkellä meijän ykkösvaihtoehto. Ja mennään sunnuntaina katsomaan tätä ihan paikanpäälle. Tä on kyl aika kaukana siitä mun modernista ja valkoseta unelmasta, mut joku tässä kolahti heti. Mutta en osaa paremmin sanoa tästä mitään ennen sunnuntaita. Palataan siis silloin asiaan.

Hääperinteet

Meille ei oo tulossa ihan mitään maailman perinteisempii häitä, mut on tiettyi perintei joista ehdottomasti haluun pitää kiinni. Tässä lueteltuna muutama mitä tuli mieleen.

Valkoinen hääpuku

No valosta on monta eri sävyä. Mutta ei mun puku tule olemaan ihan lumivalkoinen. Se on enemmänkin sellainen kermanvalkoinen. Mä en ikinä vois kuvitellakkaan laittavani ihan lumivalkosta pukua, koska mun iho on luonnolisesti tosi vaalee ja jos mun pukukin olis valkoinen, näyttäisin luultavasti kummitukselt. No thank you!

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä

No joo must tää perinne on sellanen mihin pyrin. En kyl oo tän kaa mitenkään ehdoton.

Sulhanen ei saa nähdä morsianta ennen häitä -> tuottaa huonoa onnea

No meillä on kirkko vasta 18.45 eli kuvat on vähän pakko ottaa ennen hääjuhlaa. Mutta en halua että Miko näkee mua ennen kuvien ottamista. Haluan myös just tälläsen superihanan ensinäkemis kuvan. 

Hääparin tulee nukkua erillään häitä edeltävä yö

No joo tä voidaan kattoo ihan tilanne kohtasesti sitten lähempää häitä. Uskon kyl et vietetään se yö yhdessä, ja heti aamulla lähdetään erikseen. 

Isä saattaa alttarille ja luovuttaa tyttärensä sulhaselle

Oon täst jutellu jonkun verran mun isän kanssa, ja ollaan tultu yhessä siihen tulokseen että mä kävelen alttarille Mikon kanssa. Tiedän että tuun jännittämään sitä kävelyä todella todella paljon ja tiedän sen vähentävän mun jännitystä jos kävelen Mikon kanssa.

Riisin heittäminen

Ei ei ei ei ! Ei ikinä. Oikeesti en haluu nyppii niit riisinjyvii koko loppupäivää ittestäni. Meillä tää kirkosta ulostulo tulee olemaan vähän erikoisempi, mutta siitä juttua paremmin vähän myöhemmin.

Tölkit ja kengät hääautossa koristeena

Tääki on niin suuri EI! Mä vihaan sitä ääntä ihan yli kaiken. Mulla hääauton koristelussa on takaikkunassa kyltti "Just married" Ja suuri suuri ei on myöskin kaikki ne naineet jutut. Kuvottava sana oikeesti, HYI!

Hääkarkki 

 En oikeen ees tiiä mikä tän idea on, mut joo meille tulee aika laaja karkkibuffet. Karkkibuffet toimii jälkiruokana ja vieraslahjana. Kätevää!

Morsiamen ryöstö

 Voi hyvä luoja, tä on mun pahin painajainen. Okei olis siistii kyl nähä Miko tanssimas jotain tyyliin Gangnam Stylee, mut ei siltikään. En myöskään diggaa tän jutun mistään eri variaatioista, kuten esim. anopinryöstöstä.

Kakun leikkaaminen

Ei minkän maailman tömistyksiä. Meijän suhteessa kaapit kyllä löytää ihan yhteistoimin paikkansa. Eipä tartte siitä murehtia. 

Morsiuskimpun ja sukkanauhan heitto

Nää kummatki meille tulee. Tykkään morsius kimpun heitosta mut tä sukkanauha juttu ei oo ihan mikään mun lempparijuttu. Oikeesti onko mitään tukalampaa ku se et sulhanen sukeltaa kaikkien mahdollisten tuttujen ja tuntemattomien edes sun hameen alle ja ottaa suullaan sukkanauhan? TUKALAA

Huomenlahja 

Kyllä näistä itseasiassa pari päivää sitten juteltiin Mikon kanssa ja ehdottomasti. Halutaan antaa toisillemme jotain pientä, ja mul on jo pieni idea et mitä aijon antaa Mikolle.

Morsiamen kanto kynnyksen yli 

No joo tä on must ihan fine, jos vaan jaksaa ja puku on sellanen missä ylipäätään pystyy kantamaan.

Kuvat: weheartit & google

Hääpuku

Tänään käytiin mun äidin kanssa katsomassa mulle hääpukua.  Olin etukäteen lukenu netistä vähän tietoa eri hääpuku-liikkeistä ja niiden perusteella paras vaihtoehto oli Fiancee.

No sinne me sitten menimme, ja täytyy sanoa että paikka oli ihan maineensa veroinen. Meitä auttoi koko ajan supermukava ja avulias liikkeen omistaja, joka kertoi rehellisesti ja suoraan mielipiteensä. Mikä oli todella hyvä. Palvelu oli siis ehdoton 10+. Tilat olivat myös todella kauniit, siistit ja houkuttelevat.

Ja kuinka ollakkaan puku löytyi. Kävelimme liikkeeseen sisälle, istuimme sohvalle ja näin takahuoneessa upean puvun. Ja miten ollakkaan se puku oli se josta tulee mun hääpuku ensi kesänä. Puku ei ole yhtään se mitä lähdin hakemaan tai mitä kuvittelisin itselleni, mutta ehkä parempi niin.

Mutta suosittelen todella todella lämpimästi Fianceeta kaikille tuleville morsiammille.

Vihkikirkko

Meille valikoitui vihkikirkoksi pitkän mietinnän jälkeen Martinkirkko.

Ruettiin viime kesänä miettii kirkkoja ja käytiinkin aika monta kattomas ihan paikan pääläki, mut tä oli sellanen mihin rakastuttiin heti kun nähtiin kuvat tästä. Tä on turun alueen kirkoista varmaankin ainut jota ei olla nähty sisältä, paitsi kuvissa. Mutta silti tiedettiin että kyllä tä on se meijän valinta.

Mun ihan ykkösvalinta vihki"kirkoksi" oli upeaakin upeampi Ylösnousemuskappeli. Oikeesti, ootteko nähnyt elokuvan Hulluna Saraan? Kun sen päänäyttelijän isä kuolee sen hautajaiset pidetään siellä, ja se on ehdottomasti yksi kauneimmista paikoista mitä oon nähny. 

Mutta kukaan muu ei oikeen innostunu ajatuksesta, joten se idea kuopattiin jo kättelyssä.

Briiffaus hääjärjestelyihin

Meijän hääjärjestelyt on aika hyvällä tasolla jos totta puhutaan.

Hääkirkko on varattu (Turussa Martinkirkko), hääpaikka on varattu (tästä lisää myöhemmin), valokuvaaja varattu (Tara Jaakkola), koristeista keskusteltu (tä tulee olee aika erikoinen juttu) & paljon kaikkea muuta.

Meijän häät ei tule olemaan ihan mitkään perinteisimmät. Esim. alkoholia ei meidän häissä tarjota ollenkaan, tosin hääpaikalta löytyy baari josta saa itse ostaa alkoholia.  Myöskin häätema ei ole ihan perinteisimmästä päässä ja värit ovatkin musta ja valkoinen.

Mutta mulle on ainakin paljon tärkeämpää että häät on meidän näköiset.

Alku

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/14342633/?claim=vwvs9mkdk64">Follow my blog with Bloglovin</a>
Apua miten näitä alotetaan? :-D

Eli joo olen Roosa. 20-vuotias tyttö Turusta ja musta tulee kesänä 2016 vaimo. Ihan oikeesti pelkkä ajatuskin on jotenkin niin absurdi, mutta tähän on tultu. 

Miksi me sitten mennään naimisiin? No emmä oikeen edes tiedä, näin suoraan sanottuna. Ei olla kihloissa, koska mä tein jo suhteen alkuaikoina selväksi että mä en halua kihloihin. Miksi en halua kihloihin? No mä en nää siinä mitään järkeä. Jotenkin koko kihloihin menemisen käsite on  ihan raiskattu. 

Eli joo idea naimisiin menemisestä lähti viime kesänä. Vietin äitiyslomani sängyssä maaten murtuneen kylkiluun takia, ja no tylsyyksissäni rupesin suunnittelemaan unelmahäitä. No nää unelma häät on nyt jo muuttunu aika mukavasti ja niistä ei ole jäljellä enää kuin tietokoneelle tallennetut muistot.

Miksi blogi? No mulla on ainakin ollut ongelmana jotenkin löytää esim. hääpaikoista ja muista kokemuksia, joten toivon että mun kokemuksista olisi edes yhdelle ihmiselle joskus hyötyä.